Lahden Aleksanterinkadulla kävelee reilusti yli puolitoistakertainen määrä jalankulkijoita verrattuna varsinaiseen kävelykatuun Rautatienkatuun.

Ydinkeskustan jalankulkuliikenteen tarkkailupaikkana on ollut vuoden 2015 alusta lähtien Aleksanterinkadun ja Rautatienkadun risteys, johon on asennettu digitaaliteknologiaa hyödyntävä konenäköjärjestelmä. Se laskee risteysalueelta poistuvat jalankulkijat. Määrän lisäksi saadaan tietää, mihin suuntaan risteysalueelta lähdetään.

Aleksin ja Rautsikan risteysalueen kautta kulkevista jalankulkijoista yli 40 prosenttia menee Aleksanterinkatua länteen kohti Kauppatoria. Noin 25 prosenttia poistuu risteysalueelta pitkin Aleksia kohti itää Trion suuntaan.

Esimerkiksi tämän vuoden huhtikuussa risteyksestä kulki Aleksia länteen torin suuntaan yhteensä noin 176 000 henkilöä. Se merkitsi teoreettisesti keskimäärin noin 5900 henkilöä päivässä. Vastaavasti itään päin risteysalueelta poistui huhtikuussa noin 100 000 jalankulkijaa eli teoreettisesti keskimäärin noin 3300 henkilöä päivässä.

Katua kuljetaan erityisesti länteen päin jalkaisin sen vuoksi, että Kauppatorilla sijaitsevat paikallisliikenteen bussien pysäkit.

Aleksanterinkadun suosio kävelijöiden keskuudessa on tärkein yksittäinen perustelu sille, että kadun ajoneuvoliikenteen vauhtia pyritään hidastamaan. Kun nyt käynnissä olevat katutyöt valmistuvat syksyllä, esimerkiksi kadun ylittäminen helpottuu ja muuttuu aiempaa turvallisemmaksi.

Aleksanterinkatu oli ennen nelikaistainen ajoneuvoliikennekatu. Syksystä alkaen se muuttuu yksisuuntaiseksi ja yksikaistaiseksi kaduksi. Jalkakäytävät levenevät. Kadunylitys tulee aiempaa vapaammaksi. Aleksanterinkadun kehittäminen kuljeskelun ja shoppailun paikkana noudattaa nykyaikaisia keskustan kehittämisen näkemyksiä.

Aleksanterinkadusta tulee aiempaa jalankulkijaystävällisempi. Sen uskotaan lisäävän keskustan viihtyisyyttä.

Aleksista ei sen sijaan tule autotonta katua.

Autoliikenteen salliminen on Aleksilla tärkeää sen vuoksi, että sitä pitkin ajetaan idän suunnasta torin alla sijaitsevaan keskuspysäköintilaitokseen eli toriparkkiin.

Lisäksi katua käyttää joukkoliikenne ja huoltoliikenne. Ajokaistan lisäksi kadulle tulee tilaa bussipysäkeille ja huoltoliikenteen pysähtymispaikkoja. Aleksanterinkatu on jatkossa myös tärkeä ydinkeskustan polkupyöräkatu. Pyöräilyn laatukäytävän lähelle sijoittuu runsaasti polkupyörätelineitä.

Rautatienkadun katuosuuksista jalankulkijoiden suosiossa on ns. Lanun aukio Aleksanterinkadun ja Vapaudenkadun välissä.

Aleksanterinkadun suunnasta Lanun aukiota pitkin käveli huhtikuussa 68 000 henkilöä kauppahallin suuntaan. Teoreettisesti tämä merkitsi noin 2300 kävelijää päivittäin. Todellinen Lanun aukiolla päivittäin kulkevien lukumäärä on korkeampi, koska tässä luvussa on siis mukana vain Aleksanterinkadun suunnasta Rautatienkadulle kulkeneet.

Merkittävää on, että Rautatienkatua ylöspäin etelään kohti Hämeenkatua menee Aleksanterinkadulta varsin vähän jalankulkijoita. Esimerkiksi huhtikuussa kulkijoita oli yhteensä vain 28 000 eli teoreettisesti keskimäärin alle tuhat päivässä. Se osoittaa, että kadun merkitseminen kävelykaduksi pelkästään liikennemerkein (ja tietyin valaisimin ja kalustein) ei riitä tekemään siitä suosittua jalankulkemisen paikkaa, jos muut edellytykset toteutuvat puutteellisesti.

Rautatienkadulla on kauempana etelässä Hämeenkadun ja Harjukadun välisellä jaksolla käynnissä jalankulkua suosiva kokeilu. Kadun itäpuolinen jalkakäytävä on levennetty kahden korttelin jaksolla. Yhtenä kokeilun aikana seurattavana asiana on, lisääntyykö Rautatienkadun suosio jalankulkijoiden keskuudessa näillä toimenpiteillä.