Tyhjien liikehuoneistojen määrä vähenee vain kolmessa Suomen suuressa kaupunkikeskustassa. Lahti on yksi niistä. Muun kymmenen suurimman kaupungin keskustassa tyhjien liikehuoneistojen määrä kasvaa.

Kolme myönteistä poikkeusta ovat Oulu, Kuopio ja Lahti.

Näiden kolmen kaupungin keskustassa on tänä keväänä tehdyn laskennan mukaan vähemmän tai saman verran tyhjiä liikehuoneistoja kuin vuosi sitten.

Isojen kaupunkien keskusta vahvistuu

Vaikka tyhjien liiketilojen määrä on jonkin verran kasvanut isoimpien kaupunkien Helsingin ja Tampereen keskustassa, isojen kaupunkien keskusta on vahvistunut kaupallisesti. Kauppojen, kahviloiden ja ravintoloiden määrä on lisääntynyt vuodessa niin Helsingin, Tampereen kuin Oulunkin keskustassa.

Helsingissä, Tampereella ja Oulussa on vähentynyt viikonloppuisin kiinni olevien kuluttajapalvelujen ja liike-elämän palvelujen määrä.

Isoista kaupungeista vain Turun keskustassa on lisääntynyt tyhjien liikehuoneistojen määrä ja samanaikaisesti vähentynyt kauppojen, kahviloiden ja ravintoloiden määrä.

Suomen suurimmat kaupungit hyötyvät kaupungistumisesta. Se näkyy väkiluvun kasvuna. Samalla kasvaa keskustan kuluttajapalveluiden kysyntä erityisesti viikonloppuisin.

Kuopion keskusta täyttyy

Kuopion keskusta näyttää nyt toipuvan Matkuksen kauppakeskuksen rakentamisesta taajaman ulkopuolelle viitisen vuotta sitten. Sen jälkeen Kuopion keskustan toriparkkia ja kävelykeskustaa on laajennettu.

Tyhjien liikehuoneistojen määrä on vähentynyt Kuopion keskustan kauppakaduilla selvästi. Voidaan jopa sanoa, että Kuopion keskusta täyttyy. Tosin Kuopiossa on tekeillä poikkeuksellisen runsaasti keskustan liiketiloihin kohdistuvia remontteja.

Vaikka kauppojen määrä Kuopion ydinkeskustassa on vähentynyt, kahviloiden ja ravintoloiden määrä on kasvanut vuodessa paljon.

Lahdessa käänne parempaan

Lahden keskustan kauppojen määrä on vähentynyt jonkin verran viime vuodesta, mutta kahviloiden ja ravintoloiden määrä on säilynyt käytännössä samana eli verraten korkeana.

Viime vuonna Lahden keskustassa toimi laskenta-aikaan kevättalvella useita pop up -ravintoloita MM-hiihtojen ansiosta. Useimmat lopettivat toimintansa vuosi sitten keväällä, mutta monien tilalle on tullut pysyviä uusia kahviloita tai ravintoloita.

Lahden ydinkeskustassa sijaitsee nykyään noin kolmekymmentä paikkaa, jossa tarjoillaan espressoa, joten cappuccino city -ilmiö on tullut myös Lahteen.

”Kahvilayritysten tulevaisuudenusko kertoo, että yrittäjät luottavat keskustan vetovoimaisuuteen”, sanoo Lahti Cityn toiminnanjohtaja Janne Viitamies.

Lahden keskustan tyhjien liikehuoneistojen määrä ei ole kääntynyt kasvuun MM-kisavuoden jälkeen. Käänne parempaan on tapahtunut keskustan elinvoimaisuudessa. Lahden keskustaan on viime vuosina tehty paljon investointeja pysäköinnin ja käveltävyyden hyväksi.

Jyväskylän keskustassa shokki

Vertailukaupunkikolmikon vaikein tilanne on nyt Jyväskylän keskustassa. Sepän kauppakeskuksen avautuminen keskustaajaman ulkopuolelle on johtanut ydinkeskustan liiketilakysynnän vähenemiseen.

Kauppojen, kahviloiden ja ravintoloiden määrä on laskenut. Keskukstan katutason ja kauppakeskusten tyhjien liikehuoneistojen määrä on kasvanut vuodessa peräti 33 prosenttia eli 92:een.

Toisaalta Jyväskylän keskustassa kasvaa vain arkisin avoinna olevien kuluttajapalveluiden ja liike-elämän palveluiden tarjonta. Tältä osin trendi on päinvastainen kuin Helsingissä, Tampereella ja Oulussa.

Jyväskylän, Kuopion ja Lahden keskusta lukuina

Kaupunkikeskustojen elinvoimaisuus vuonna 2018 Jyväskylä Kuopio Lahti
Kauppakatujen katutason tai kauppakeskusten liikehuoneistot yhteensä 683 657 804
Erikoiskaupan käytössä olevat katutason tai kauppakeskusten liikehuoneistot 234 205 254
Kahviloiden ja ravintoloiden käytössä olevat liikehuoneistot 112 90 110
Yhteensä arkisin ja lauantaisin palvelevat liikkeet 346 295 364
Vain arkisin kuluttajia tai liike-elämää palvelevat liikkeet 239 296 325
Kauppakatujen tyhjät katutason tai kauppakeskusten liikehuoneistot 92 45 98
Remontissa olevat katutason tai kauppakeskusten liikehuoneistot 6 21 7

 

Mihin tiedot perustuvat?

Tässä tiedotteessa esitetyt tiedot perustuvat Elävät kaupunkikeskustat ry:n piirissä tehtyyn 34 kaupunkikeskustan elinvoimaisuuden laskentaan. Tämän tiedotteen liitteenä on kaikkia laskentakaupunkeja koskeva kokooma.

Kaupunkien välinen vertailu perustuu Lahti Cityn toiminnanjohtajan Janne Viitamiehen tekemään analyysiin ja tulkintaan.

Lisätiedot FT Janne Viitamies / Lahti City ry / 040 510 0948