Kaupunkikeskustojen liiketilojen käyttö muuttuu – Lahden vahvuutena asukastiheys
27.05.2022
Lahden keskustan elinvoima ei ole merkittävästi heikentynyt, jonka osoittaa vuoden 2022 elinvoimalaskennan tulos. Helmikuussa koronarajoitusten aikana tehdyn laskennan mukaan muun muassa keskustan tyhjien liiketilojen määrä (94 kpl) on edelleen pienempi kuin ennen koronaa vuonna 2019 (96 kpl). Vartin keskusta -tarkastelun mukaan Lahden keskusta sijoittui 19 kaupungin asukastiheyden vertailussa neljänneksi.
Elävät Kaupunkikeskustat ry:n kehittämän menetelmän laskentaa on tehty Lahdessa vuodesta 2016 lähtien. Elinvoimalaskennassa seurataan sekä liiketilojen määrää ja käyttäjien toimialoja, että tyhjien ja remontissa olevien tilojen määrää. Myös kaupallinen tiiviys on otettu mukaan laskentaan vuonna 2018. Tänä vuonna selvitettiin myös asukkaiden ja työpaikkojen määrää sekä verkkokauppaa. Laskennassa oli mukana 37 kaupunkia. Tutkimuksesta vastaa TietoJärjestelmäPalvelu Salokorpi Oy.
Perinteinen kivijalkakauppa on siirtynyt osittain verkkoon
Arkiyritysten määrä on elinvoimalaskennan mukaan lisääntynyt viimeisten 7 vuoden aikana 24 %. Varsinkin Lahdessa liiketilojen suuri määrä (810 kpl) on vaikuttanut siihen, että arkiyrityksille on löytynyt tilaa myös kivijaloissa. Lahdessa on edelleen 4. eniten liiketiloja Suomen kaupungeista. Huomattavaa on myös se, että esimerkiksi osa kauneus- ja hyvinvointipalveluista on rajoittanut ilmoitettua aukioloaan arkipäiville, mutta voivat tarvittaessa palvella ajanvarausten mukaan viikonloppuisin, sillä 77 % yrityksistä käyttää digitaalisia varausjärjestelmiä.
Lahden keskustan muodin ja asusteiden yritykset ovat ottaneet käyttöön verkkokaupan keskiarvoa huomattavasti vahvemmin (78 %) kuin keskimäärin muut 8 laskennassa mukana ollutta kaupunkia (64 %). Kyseiset toimialan yritykset ovat hyvin huomioineet digitalisaation mahdollisuudet ja merkitykset kuluttajakäyttäytymisen murroksessa. Kivijalkayritysten elinehtona on tulevaisuudessa digitalisoituminen ja toimiminen hybridisti, mikä parantaa yrityksen näkyvyyttä ja saavutettavuutta. Parhaimmillaan verkkokauppa ja kivijalkakauppa tukevat toisiaan.
– Yleinen kuluttajakäyttäytymisen muutos ja digitalisaatio haastaa yrittäjät uudistamaan toimintamallejaan ja toimitilan hyödyntämistapoja. Sama muutos aiheuttaa paineita myös liiketilojenomistajille, silla mahdollisesti tulevaisuudessa tilojen yhteiskäyttöisyys ja lyhytaikaiskäyttö tulee kasvamaan. Jotta keskusta olisi elävä, niin tilojen tulisi olla aktiivisessa käytössä ja sen eteen tulisi tehdä aktiivisesti työtä, toteaa Lahti Cityn toiminnanjohtaja Pipsa Wirtanen.
Keskusta-asukkaiden kasvava tiheys lisää elinvoimaa
Vartin keskusta -tarkastelussa on laskettu keskustan asukkaat ja työpaikat yhden kilometrin säteellä keskustan keskipisteestä viimeisen 20 vuoden aikana (2000–2020). Vuonna 2020 Lahden vartin keskustassa asui 18 413 asukasta, ja vain Helsingissä, Tampereella ja Turussa asukastiheys oli suurempi. Tarkastelun mukaan keskustan asukasmäärä on viimeisen 20 vuoden aikana tasaisesti kasvanut.
– Elinvoiman kannalta on tärkeää, että keskustassa asuu ja työskentelee mahdollisimman paljon asukkaita, jotka käyttävät ensisijaisesti keskustan palveluita. Siksi tiiviit keskustat ovat elinvoimaisimpia. Kaupungin tavoitteena onkin edistää keskustan asukasmäärän kasvua ja luoda viihtyisää ja houkuttelevaa asumisen ja asioinnin ympäristöä, kertoo Lahden kaupungin hankepäällikkö Riitta Niskanen.
Lahden keskusta on myös voimakas työpaikka-alue. Työpaikkojen määrät ovat pysyneet melko tasaisena 20 vuoden aikana, mutta viimeisenä tarkasteluvuonna (2019) on tullut pieni notkahdus.
Lisätiedot:
Pipsa Wirtanen, toiminnanjohtaja, Lahti City ry, pipsa.wirtanen@lahticity.fi, 0405321299
Riitta Niskanen, projektipäällikkö, Lahden kaupunki, riitta.m.niskanen@lahti.fi, 0505594200
Miikka Venäläinen, elinkeinopäällikkö, Lahden kaupunki, miikka.venalainen@lahti.fi, 0440187378