Keskustan elinvoima käänteessä – käynnit kasvussa, tori vetää ja liiketilat vaihtuvat

07.05.2026

Lahden keskustan elinvoima pysyi vahvana, vaikka asioinnin painopisteissä ja liiketilojen käytössä tapahtui muutoksia. Kävijämäärät kasvoivat, tori ja tapahtumat vetivät väkeä, ja samalla keskustan liiketiloissa nähtiin vilkasta kiertoa sekä uusia avauksia.

 

 

• Elävyyslaskenta, jossa tutkitaan asiointien ja käyntien määrää, tilattiin ensi kerran Lahden keskustan osalta kaksi vuotta sitten. Keskustan Elävyysindeksin on tuottanut Nortecon Oy.
• Lahdessa on tehty liiketilalaskentaa (elinvoima) jo vuodesta 2016 lähtien. Laskenta suoritettiin helmikuussa. Tutkimuksesta vastaa Voittajakaupungit – Winning Cities Oy Ltd. Liiketilojen kehityksen seurantaa tekee Lahti City ry.
• Keskustavision neljään teemaan liittyviä mittareita on keskustan alueella ollut useita, mutta uusiakin on kehitteillä. Keskustan seurantamittareista vastaa Lahden kaupunki.
• Kaupunkilogistiikan Zero-Trail-hanketta koordinoi Lahden kaupunki ja osatoteuttajina hankkeessa toimivat LAB-ammattikorkeakoulu ja Lahden seudun kehitys LADEC Oy. Hankkeessa valmistellaan kestävän kaupunkilogistiikan ohjelmaa Lahden kaupungin käyttöön.

 

Lahden keskustan käynnit kasvoivat vuonna 2025

 

Keskustan Elävyysindeksi mittaa nimensä mukaisesti keskustan elävyyttä eli keskustan kävijöiden määrää ja heidän siellä viettämäänsä aikaa. Mittaus perustuu anonyymiin Telian matkapuhelindataan, joka laajennetaan koskemaan koko väestöä.

 

Lahden keskustan kävijämäärä kasvoi +3 % vuonna 2025 verrattuna edelliseen vuoteen ollen noin 11,6 miljoonaa. Kasvu oli voimakkainta jälkimmäisellä vuosipuoliskolla, jolloin se oli +5 %. Keskustan Elävyysindeksi mittaa myös asiointeja. Asioinneissa kasvu oli vuositasolla +2 % edelliseen vuoteen verrattuna.

 

Keskustassa vieraillaan entistä pikaisemmin

 

Keskimääräisen asioinnin kesto vuonna 2025 oli 1 tunti ja 16 minuuttia, joka oli sama kuin kahtena edellisenä vuonna. Lähes puolet kaikista asioinneista oli lyhyitä 10-45minuutin asiointeja, ja erityisesti viikonloppuisin lyhyiden asiointien osuus kasvoi entisestään.  Pitkien asiointien määrä on siis laskussa ja yhä useammin keskustassa asioidaan varsin pikaisesti.

 

Loka- ja marraskuu olivat keskustassa vilkkaimpia ja viikonpäivistä perjantai oli viikon vilkkain päivä läpi vuoden. Lahden keskustaan saapuneista 85 % oli Lahdesta ja 15 % ulkopaikkakuntalaisia.

 

Lisätietoja

Tero Lassila, toimitusjohtaja, Nortecon Oy, tero.lassila@nortecon.fi, 0400768014

 

Keskustan liiketilat vaihtavat käyttäjää vilkkaasti

 

Lahden keskustan lauantaisin palvelevat kaupat ja ravintolat sijoittuvat vahvasti Vesijärvenkadun molemmin puolin Aleksanterinkadulle ja Vapaudenkadulle. Aleksanterinkadulle, Coppa Eateryn läheisyyteen paikantuu myös keskustan kaupallinen keskipiste.

 

Lauantaisin palvelevien ravintoloiden ja kahviloiden osuus keskustan liiketiloista on 14,6 % (119 kpl). Lounasravintolat luokitellaan arkiyrityksiksi, joita keskustassa on 5 kpl.

 

Arkiyritykset muodostavat keskustan liiketilojen suurimman ryhmän. Niihin lukeutuvat muun muassa kauneus- ja hyvinvointipalvelut, toimistot, pankit ja vakuutusyhtiöt. Ryhmään kuuluu yli 200 parturi-kampaamoa, ja suurin määrällinen kasvu on viime vuosina tapahtunut juuri kauneus- ja hyvinvointipalveluissa.

Arkiyritysten määrä on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana noin sadalla, mutta helmikuun 2026 laskennassa niiden määrä väheni ensimmäistä kertaa. Arkiyritykset painottuvat keskustan mittausalueella erityisesti lounais- ja länsiosiin.

 

Vapaiden liiketilojen osuus oli viime vuonna alhaisimmillaan yhdeksään vuoteen, ja helmikuun 2026 laskennassa osuus vapaiden liiketilojen osuus kaikista tiloista oli 11 %. Yli vuoden vapaina olleiden liiketilojen osuus kaikista keskustan liiketiloista oli 6,6 prosenttia.

 

Lahden keskustan liiketilojen käytössä on tapahtunut 110 muutosta yhdeksän kuukauden aikana, mikä vastaa 13,5 prosenttia keskustan kaikista liiketiloista. Muutokset kertovat keskustan liiketilakannan vilkkaasta elinkierrosta ja siitä, että tiloille löytyy jatkuvasti uusia käyttäjiä, toteaa Lahti Cityn toiminnanjohtaja Pipsa Wirtanen.

 

Tori, tapahtumat ja markkinat pitivät keskustan elävänä vuonna 2025

 

Aleksanterinkadun kulkijamäärät laskivat hieman edellisvuodesta, vaikka keskustassa asiointi kokonaisuutena piristyi Norteconin selvityksen mukaan. Yhtenä mahdollisena selityksenä voi olla asioinnin painottuminen entistä enemmän Paavolan alueelle, jossa kaupallinen tarjonta on muuttumassa ja kehittymässä.

 

Sen sijaan Lahden tori vetää edelleen väkeä. Markkinapäivät olivat lähes joka kuukauden vilkkaimpia päiviä, ja erityisesti torin tapahtumat ja ohjelma toivat keskustaan runsaasti kävijöitä.

 

Keskustaa piristivät myös Salpausselän kisat, Keskustan joulunavaus sekä Lahden 120-vuotisjuhlaviikko Lahen Hohto -tapahtumineen. Lisäksi torin kävijöitä seurattiin tänä vuonna ensi kertaa Flow Analyticsin Lidar-laserkeilausjärjestelmällä heinäkuun lopusta vuoden loppuun, jotta erityisesti Lahen Lavan ohjelman vaikutusta torin elävyyteen voitiin tarkastella.

 

Elokuussa torin kävijämäärä oli lähes 160 000, ja väkeä vetivät erityisesti Spartan kisojen oheisohjelmat ja palkintojen jako. Myös musiikkiesitykset ja yhteislaulut kiinnostivat, etenkin aurinkoisella säällä.

 

Vuoden 2025 vilkkain päivä Aleksanterinkadulla oli huhtikuun markkinakeskiviikko, jolloin kulkijoita oli 18 800. Keskimäärin kulkijoita oli 10 200 päivässä. Hieno sää näyttää edelleen olevan keskustan vetovoimatekijä, ja edelleenkään keskikesän kävijämäärät eivät yltäneet kevään markkinapiikkiin, toteaa hankepäällikkö Riitta Niskanen.

 

Kaupunkilogistiikan kehittämistarpeet Lahdessa

 

Kaupunkiympäristö elää ja muuttuu, kaupungissa oleva katutila ja rakennettu ympäristö ei muovaudu samassa tahdissa. Tarpeena on suunnitella ja kehittää kaupungin logistiikkaa kokonaisvaltaiseksi kestäväksi toimintamalliksi. Kaupunkilogistiikan ohjelmaa Lahden kaupungille valmistellaan hanketyönä.

 

EU-rahoitteisessa Zero-Trail-hankkeessa on selvitetty kestävän kaupunkilogistiikan kehittämistarpeita ja ohjaustoimenpiteitä, kartoitettu elinkeinoelämän näkemyksiä ja raskaan liikenteen latausratkaisutarpeita. Hankkeen aikana (17.3.2025-16.9.2026) valmistellaan kestävän kaupunkilogistiikan ohjelma Lahden kaupungin käyttöön. Prosessin tavoitteena on tunnistaa Lahden kaupungin keskeiset tarpeet ja toimenpiteet kaupunkilogistiikan kehittämiseksi. Työtä valmistellaan hankkeessa työpajatyöskentelynä ja eri sidosryhmistä koostuvan asiantuntijaryhmän tukemana.

 

Selvityksissä ilmeni, että kivijalkaliikkeissä ollaan tyytyväisiä nykytilaan, jossa tavarat toimitetaan suoraan liikkeeseen, heille sopivassa aikataulussa. Toimitusaikataulut saattavat kuitenkin olla ristiriidassa esim. huoltoaikarajoitusten kanssa. Tyytymättömämpiä ovat ne, joiden tuotteet ovat suuria tai muuten hankalan muotoisia, jolloin lähellä oleva lastaus- ja purkupaikka sekä noutavien asiakkaiden asiakaspaikoitus ovat avainasemassa.

 

Towards Zero-Emission Urban Transport and Logistics (Zero-Trail) -hanke on osa EU:n Horizon 2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmaa, ja se saa rahoituksensa NetZeroCities-ohjelman kautta. Lisätietoa hankkeesta Lahden kaupungin verkkosivulta.

 

Lisätietoja

Aapo Salonen, projektipäällikkö, Lahden kaupunki, aapo.Salonen@lahti.fi

Niina Sallinen, LAB-ammattikorkeakoulu, niina.sallinen@lab.fi

Antti Suikkanen, Lahden seudun kehitys LADEC oy, antti.suikkanen@ladec.fi

 

 

Keskustafoorumi 2026 – elinvoima käänteessä 6.5. klo 14-16.15

Lisätiedot:

Pipsa Wirtanen, toiminnanjohtaja, Lahti City ry, pipsa.wirtanen@lahticity.fi , 0405321299

Riitta Niskanen, hankepäällikkö, Lahden kaupunki, riitta.m.niskanen@lahti.fi ,0505594200